Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Työuupumus ei ole huonoa työmoraalia

Lisätty 26.03.2017

 

Kirjoitin Työterveyslaitoksen TTT-lehteen (Työ, Terveys, Turvallisuus) kertomuksen,  jossa kuvailin omaa työuupumuskierrettäni. Olen saanut tästä kirjoituksesta paljon myönteistä palautetta.. Olen kuitenkin tähän mennessä saanut yhden asiattoman kirjoituksen, jossa mentiin henkilökohtaisuuksiin. Kirjoitus sisälsi asioita, joita osasin odottaa. Esimerkiksi työmoraaliani ja sairauslomiani kyseenalaistettiin.

 

Lääkärit kirjoittavat muutamaa päivää pidemmät sairauslomat. On mielenkiintoista, että kyseenalaistaja asettuu lääkäreiden osaamisen yläpuolelle tällä alueella. Tämä ei ole valitettavasti tavatonta. Jokaisesta työyhteisöstäkin taitaa löytyä vähintään yksi valelääkäri, joka tietää ”aivan varmasti” sairauslomalle kirjoitetun työkaverin olevan vain laiska.

 

Valtaosa työyhteisöstäni ymmärsi työuupumukseni ja ahdinkoni. Liikutuin siitä ymmärryksen määrästä, jota sain vuosien varrella. Koin kuitenkin myös työmoraalini kyseenalaistamista esimerkiksi yhdeltä työnantajan edustajalta. Työmoraaliin liittyvässä kyseenalaistamisessa on yksi olennainen virhe. Työuupumus ei nimittäin johdu työmoraalin puutteesta, vaan siitä, että työntekijällä on työmoraalia. Pelkkä korkea työmoraali ei tietenkään riitä. Ratkaisevat syyt tulevat työolojen epäkohdista.

 

Esimerkiksi ministeri Jari Lindström  avautui riittämättömyyden tunteestaan jäätyään sairauslomalle maaliskuussa 2017. Työkuorma oli liian suuri. Hän ei kokenut pystyvänsä tekemään työtään niin hyvin kuin haluaisi tehdä. Sama riittämättömyys vaivasi minuakin liian suuren työkuorman keskellä. Työnantajan edustajan vihjailu työmoraalin puutteesta oli kuin olisi kaatanut suolaa haavalle. Työnantajan tehtävä on tukea työhön paluuta. Työmoraalin kyseenalaistaminen ei edistänyt luottamusta siihen, että työhön paluu voisi onnistua.

 

Työuupumus syntyy pitkittyneestä työperäisestä stressistä, josta ei ole ollut mahdollisuutta palautua. Jos työntekijällä ei ole työmoraalia, hän ei myöskään stressaa työstään. Olen kerran seurannut tilannetta, jossa yhdellä työntekijällä jäi töitä tekemättä, eikä asia näyttänyt vaivaavan häntä. Tekemättömät työt kaatuivat työkavereille, joilla oli korkea työmoraali. Nämä työkaverit olivat vaarassa uupua.

 

Työuupumukseen kuuluu kyynisyys, joka on syytä erottaa työmoraalin puutteesta. Työmoraalin omaavalle työntekijälle voi olla liian kova pala, ettei koe pystyvänsä hoitamaan työtään kunnolla. Lisäksi takana voi olla kokemus siitä, ettei ole tullut kuulluksi, kun työntekijä on yrittänyt ottaa puheeksi työkuormaansa. Työntekijä ei koe pystyvänsä vaikuttamaan työkuormaansa, josta hän kärsii.  Työntekijä voi alkaa kyynisyydellään suojaamaan itseään siltä tuskalta, joka aiheutuu tästä ristiriidasta. Kyynisyys ei ole tahdonalainen valinta, vaan psyykkinen suojakeino ylivoimaiseksi koetussa tilanteessa.

 

Kyynisyys on vakava terveysriski. Se voi johtaa esimerkiksi ahdistukseen ja masennukseen. Kyynisyyteen pitäisi suhtautua kuin herkästi tarttuvaan tautiin – pyrkiä nopeasti tekemään ennaltaehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä työpaikalla. Jokainen voi kuvitella, miten kyyninen työntekijä voi myrkyttää koko työyhteisön ilmapiirin, jos kyynisyyteen ei tartuta ajoissa.