Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Työttömien aktiivimalli ei poista satunnaisen palkkatyön suurinta kannustinloukkua

Lisätty 28.12.2017

 

Vuoden 2018 alusta astuu voimaan työttömille suunnattu aktiivimalli. Siitä voi lukea enemmän esimerkiksi täältä.

Aktiivimallia on syystäkin kritisoitu. Kyseenalaisinta on se, että työttömyysturva voi alentua jopa silloin, kun työtön on todistetusti yrittänyt päästä töihin tai työvoimapoliittisiin palveluihin, kuten työkokeiluun tai kurssille. Työtöntä siis rangaistaan esimerkiksi siitä, että hän ei mahtunut kurssille tai saanut työtä – vaikka hän ei ole pystynyt vaikuttamaan tähän itse. Yllä linkittämässäni Uudenmaan TE-toimiston tiedotteesta tämä käy selvästi ilmi.

Aktiivimalli ei poista toistakaan palkkatyön aiheuttamaa ongelmaa. Työttömyysturvan maksu voi nimittäin viivästyä viikoilla, jopa yli kuukaudella, jos työtön on tehnyt palkkatyötä työttömyysjakson aikana. Viive tulee yhdenkin päivän työstä.

Kun työtön työnhakija tekee keikkatyötä, hänen on odotettava kyseisen kuukauden keikkojen palkkakuoria ennen kuin voi laittaa työttömyysturvan hakemuksen vireille. Palkkakuoret tulevat yleensä päivän-pari ennen palkkapäivää, joskus vasta palkkapäivänä. Palkkapäivä voi olla pahimmillaan vasta työnteon kuukaudesta seuraavan kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Jos palkkatuloja on vähän, tilanne voi kaataa talouden.

 

Otetaan esimerkki:

Leena on tehnyt tammikuussa keikkatyötä ja saanut siitä 400 euroa bruttona. Palkkapäivä on helmikuun viimeinen päivä. Leena joutuu odottamaan palkkojaan ennen kuin voi laittaa hakemuksen työttömyyskassaan.  Näin ollen hakemus saapuu kassalle vasta maaliskuun alkupuolella.

Koska Leena on ansainnut yli 300 euroa, työttömyysturva maksetaan 300 euroa ylittävältä osalta sovitellusti niin, että työttömyyskorvaus vähenee puolella, tässä tapauksessa (400-300)/2, eli 50 eurolla. Leena saa siis bruttona 350 euroa enemmän tuloja 400 euron palkallaan koska 300 euroa ylittävä osa vähentää Leenan työttömyysturvaa 50 sentillä joka eurolta. Tulotason puolesta työnteko on siis kannattavaa, ja kannattavaa olisi ollut myös tehdä enemmänkin töitä.

Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että Leena joutuu viivyttämään tammikuun työttömyysturvan hakemista helmikuun loppuun. Tämä siksi, että palkkapäivä on vasta seuraavan kuukauden lopulla. Lisäksi sovitellun korvauksen käsittely vaatii lisätyötä käsittelijältä. Moni työtön onkin kertonut, että sovitellun korvauksen maksaminen kestää kauemmin kuin pelkän normikorvauksen maksaminen. Leena voi siis sovittelun takia joutua odottamaan pidempään työttömyysturvan maksua.

Leenan palkka on kuitenkin niin pieni, ettei sillä elä. Lisäksi palkkakin on maksettu myöhemmin kuin työttömyysturva olisi maksettu, jos ei olisi tehnyt työtä ja olisi pystynyt laittamaan hakemuksensa jo kuukautta aikaisemmin. Pienen keikkatyön takia viive kaiken toimeentulon saamiseen (palkka + työttömyysturva) on vähintään viikkoja.

Jos Leenan työnantajan palkkatoimisto on tehnyt virheitä palkanmaksussa, työttömyysturvan hakeminen viivästyy entisestään. Leena joutuu pyytämään palkanlaskijalta virheiden korjausta ja odottamaan uutta palkkakuorta ennen kuin voi laittaa hakemuksensa vireille. Viive kasvaa myös, jos Leenalta pyydetään tehdystä työstä vielä lisäselvityksiä. Hakijan kannattaakin katsoa tarkkaan, mitä dokumentteja vaaditaan hakemukseen, jos on tehnyt keikkatyötä. 

Näin ollen Leenan tammikuun työttömyyskorvaus saattaa olla tilillä vasta maaliskuun lopulla – pahimmillaan vasta huhtikuun puolella. Ilman työntekoa Leena olisi saanut tammikuun työttömyyskorvauksen tililleen ehkä jo helmikuun alkupuolella.

 

Palkkatyö nostaa työttömän tulotasoa, mutta palkkatyön aiheuttama viive työttömyysturvan maksussa voi olla kohtalokas. Jotta työtön voisi tehdä satunnaista palkkatyötä, hänellä on oltava hyvät taloudelliset puskurit tai hyvin tienaava puoliso. Tämän lisäksi työnteon aiheuttama byrokratia voi pelottaa. Useampi työtön kirjoittaakin, etteivät he uskalla näiden syiden vuoksi hakeutua keikkatöihin.

Jos työttömiltä halutaan edellyttää enemmän satunnaisen palkkatyön tekemistä, olisi korvausjärjestelmää muutettava niin, että satunnainen keikkatyö ei aiheuttaisi jopa yli kuukauden viivettä työttömyysturvan maksussa. Nyt epäilen, että tunkua tulee ensi vuoden alusta olemaan ensisijaisesti palkattomiin töihin, valmennuksiin ja muille kursseille. Rannalle jäävät ehkä kärsivät ennemmin työttömyysturvan pienenemisestä kuin ottavat palkkatyöllä riskin viikkojen viiveestä työttömyysturvan maksussa.