Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Työpahoinvointi on kansantaloudellinen ja kansanterveydellinen ongelma

Lisätty 01.04.2017

Useampi taho on sitä mieltä, että Suomessa tehdään liian vähän töitä. Työtuntien määrää on yritetty Suomessa lisätä kilpailukykysopimuksella, johon on kuulunut muun muassa työajan pidennys 30 minuutilla viikossa. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Työtunteja jää paljon tekemättä siksi, että moni työntekijä voi huonosti työssään. Euroopan työterveys- ja –turvallisuusviraston arvion mukaan noin 50 – 60% poissaoloista johtuu työperäisestä stressistä.

Työterveyslaitos on arvioinut työhyvinvoinnin laiminlyönnin maksavan Suomessa vuosittain 41 miljardia euroa. Vertailun vuoksi todettakoon, että valtion budjetti liikkuu 50 – 60 miljardissa. 41 miljardin potista n. 18 miljardia aiheutuu ennenaikaisesta eläköitymisestä ja 7 miljardia euroa työpahoinvoinnin aiheuttamista sairauspoissaoloista. Lisäksi kuluja syntyy myös esimerkiksi silloin, kun työntekijä tekee työtään alentuneen työkyvyn kanssa. Työteho laskee. Nämä luvut löytyvät muun muassa Marja-Liisa Mankan ja Marjut Mankan vuonna 2016 ilmestyneestä kirjasta Työhyvinvointi.

Vuonna 2011 arvioitiin, että noin joka neljäs suomalainen kärsi työuupumuksesta. 2 – 3 prosentilla työuupumus oli vakava. Nykytutkimuksen mukaan ratkaisevat tekijät löytyvät työoloista; esimerkiksi työuupumuksesta väitelleen Kirsi Aholan mukaan pelkkä työntekijän ylitunnollisuus ei voi aiheuttaa työuupumusta, jos työolot ovat kohdillaan.

Työuupumus aiheutuu pitkittyneestä, työperäisestä stressistä, josta ei ole ollut mahdollisuus palautua. Usein työn määrä on liian suuri ja työntekijä ei ole voinut vaikuttaa työhönsä. Työntekijä ei tule nähdyksi ja kuulluksi. Toistuvat organisaatiomuutokset kuormittavat myös monella työpaikalla. YT-neuvottelut voivat jättää työyhteisöön pitkään kestävän varjon. Epäasiallista käytöstä voi esiintyä. Työpaikkakiusaamisen on havaittu olevan yleisempää työpaikoilla, joissa työkuormaa on liikaa.

Stressin on todettu olevan yhteydessä lukuisiin sairauksiin ja ongelmiin: ahdistus, masennus, unihäiriöt, sydän- ja verisuonisairaudet, metabolinen oireyhtymä, 2-tyypin diabetes, toistuvat infektiot, selkäkivut ja niska-hartiavaivat… Lisäksi on todettu yhteys työperäisen stressin ja eläkeiän masennuksen välillä. Työperäisellä stressillä voi siis olla kauaskantoisiakin seurauksia.

On selvää, että edellä mainituilla sairauksilla on muitakin syitä kuin työuupumus. Voidaan kuitenkin kiistatta todeta, että työn henkinen kuormitus aiheuttaa mittavia kuluja yhteiskunnalle, mutta myös työnantajalle. Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi vuonna 2009 yhden sairauspäivän maksavan työnantajalle keskimäärin n. 300€, nykyisessä hintatasossa n. 350€. Näin ollen yhden uupumusperäisen pitkän sairausloman hintalappu voi kohota kymmeniin tuhansiin euroihin. Puuttumalla työn henkiseen kuormaan voidaan siis tuoda säästöjä työnantajan henkilöstökuluihin ja yhteiskunnalle.