Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Ruotsin karenssipäivä ei ole vaikuttanut sairauspoissaolojen määrään

Lisätty 27.05.2017

Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntijalääkäri Jan Schugk on aika ajoin päässyt esittämään näkemystään siitä, että sairauspoissaoloja pitäisi saada vähenemään. Pitkän tauon jälkeen päästiin taas lukemaan karenssia ylistävää kannanottoa.  Schugk siis esittää keinoksi Ruotsin karenssin kaltaisen karenssijärjestelmän tuomisen Suomeen.

Ruotsissa sairausvakuutusta heikennettiin asteittain 1990-luvun aikana. Vuosikymmenen alussa sairauspoissaoloihin asetettiin yhden päivän palkaton karenssipäivä. Tämän lisäksi sairausajan palkkaa alennettiin 80 prosenttiin täydestä palkasta. Schugk toteaa sairauspoissaolojen vähentyneen Ruotsissa karenssin käyttöönoton ja sairausajan palkan alentamisen myötä.

Karenssin vaikutusta Ruotsin sairauspoissaoloihin on tutkittu. Vuonna 2003 ilmestyneessä tutkimusraportissa todettiin sairauspoissaolojen kääntyneen laskuun jo ennen sairausvakuutuksen heikennyksiä. Laskukehitys jatkui heikennysten jälkeen. Vuonna 1997 sairauspoissaolojen määrä kääntyi nousuun, ja nousukehitys vallitsi vielä raportin ilmestyessä – heikennysten ollessa edelleen voimassa. 

Raportin johtopäätös oli, että sairausvakuutuksen heikennysten ei voida osoittaa vaikuttaneen sairauspoissaolojen määrään. Syytä vaihteluihin on etsittävä muualta. Schugk itse mainitsee yhden todennäköisen syyn: taloussuhdanteiden vaihtelut. Noususuhdanteen aikana sairauspoissaolojen määrä nousee.

Onko suomalaisella työntekijällä heikko työmoraali? Vastausta voidaan hakea tarkastelemalla sairauspoissaolojen määrien kehitystä yrityksissä, joissa on vaadittu lääkärintodistusta ensimmäisestä päivästä lukien, mutta siirrytty oman ilmoituksen käytäntöön esimerkiksi kolmen ensimmäisen sairauspäivän osalta. On havaittu, että sairauspoissaolojen määrä on jopa melkein puolittunut muutoksen jälkeen. Tämän myönteisen vaikutuksen myöntää jopa Jan Schugk itse. Näin ollen suomalaisten työmoraalia ei voida ainakaan haukkua yleisesti huonoksi.    

Jos sairauspoissaoloja halutaan vähentää, on etsittävä perimmäiset syyt ja tartuttava niihin. Euroopan työterveys- ja –turvallisuusvirasto on arvioinut, että 50 – 60% kaikista poissaoloista on kytkeytynyt työperäiseen stressiin. Tässä ei ole kyse mukavuudenhalusta, kuten jotkut tahot haluavat vihjailla. Jatkuvan stressin on todettu olevan yhteydessä useisiin fyysisiin ja psyykkisiin sairauksiin. Osa näistä sairauksista aiheuttaa paljon poissaoloja sekä ennenaikaista eläköitymistä. Työperäisellä stressillä on siis merkittävä vaikutus kansantalouteen asti.

Elinkeinoelämän Keskusliiton kannanotot liittyen sairauspoissaoloihin ja karenssiin ovat siis kyseenalaisia. Kyseenalaista oli myös työajan lisääminen, jota keskusliitto näkyvästi kannatti. Näyttää siltä, että Elinkeinoelämän keskusliiton kannanotot perustuvat ennemminkin uskomukseen kuin oikeaan tietoon; uskomukseen siitä, että valtaosa suomalaisista työntekijöistä olisi laiskoja. Pidän huolestuttavana tilannetta, jossa uskomukset ohjaavat tutkimustiedon sijaan näinkin merkittävän laitoksen ajamia linjauksia.